Kadulla
Pirjetta Salenius
Kävelen kadulla
ja hämmästyn,
kuinka lyhyt matka on ilosta suruun.
Ei muista kyynel,
joka sulautuu syksyn sateeseen
miten ilosta itkettiin.
Ei kesä tiedä syksystä,
muuta kuin sen tulon
Iloinen kesäsade vastaan syksyinen painajainen.
On katu raskas katsella.
Pimeys kuin suuri pressu,
jonka alle kesä peitetään.
Kävelen kadulla.
Niin lyhyt matka
ilosta suruun
|